Jazzmusiikki on rikas aarreaitta svengaavaa ja groovaavaa musiikkia, joka saa ilon pintaan ja rytmin tarttumaan jalan alle. Tottumattomalle korvalle se voi kuitenkin olla vaikeasti lähestyttävää. Jos haluat päästä sinuiksi jazzmusiikin kanssa, jatka lukemista: tässä artikkelissa kerromme, mitä jazz on ja miten jokainen voi oppia jazzdiggariksi.
Mitä on jazzmusiikki?
Jazzmusiikki on musiikin tyylisuunta, jolle ominaisia piirteitä ovat improvisaatio ja synkopoitu rytmi. Myös kysymys ja vastaus -muoto, bluesasteikko ja polyrytmiikka kuuluvat niin jazzissa kuin monissa muissa afroamerikkalaista perimää olevissa musiikkityyleissä.
Jazzmusiikin sateenvarjon alle kätkeytyy rikas kirjo eri aikoina kypsyneitä tyylisuuntia, kuten swing, bebop, cool jazz, hard bop, modaalinen jazz, free jazz ja fuusio. Jazzin yleisimmät kokoonpanot vaihtelevat aina kymmenien soittajien big bandeista jazztrioihin, -kvartetteihin ja -kvintetteihin – ja kaikkea siltä väliltä. Tavallisimpia käytettyjä soittimia ovat puhallinsoittimet kuten saksofoni, trumpetti, pasuuna, sekä rytmisektio eli basso, piano, rummut ja kitara. Myös tunnettuja laulusolisteja on jazzin historia pullollaan!
Jazzmusiikin historia
Jazz syntyi Yhdysvalloissa 1800-luvulla afroamerikkalaisen väestön keskuudessa, kun afrikkalaisille musiikkikulttuureille ominainen rytmiikka ja svengi fuusioituivat eurooppalaisen musiikkiperinteen kanssa. Jazzin esiasteina pidetään spirituaaleja, ragtimea ja bluesia. Erityisesti New Orleans oli kulttuurisena sulatusuunina merkittävä paikka niin jazzin ja bluesin, kuin esimerkiksi soulin ja gospelin kehittymiselle. 1900-luvun alkupuolella syntyivät ensimmäiset jazz-levytykset, musiikkityylin suosio levisi myös valkoisen väestön keskuuteen ja pian myös muualle maailmaan. Suomeen jazzmusiikki rantautui 1920-luvulla. Lue lisää jazzin historiasta ja ominaispiirteistä.
Opi kuuntelemaan jazzia
Jos jazzmusiikki ei ole sinulle tuttua, voi musiikkia olla vaikea lähestyä. Et ehkä tiedä mistä aloittaa, tai kuunnellessasi musiikkia et tiedä mihin kiinnittää huomiota. Ei hätää: jazzdiggariksi voi oppia! Uuteen musiikkityyliin tutustuminen voi avata korvasi aivan uusille maailmoille.
Vinkkimme jazz-noviisille:
- Tutustu klassikoihin
Parhaan läpileikkauksen jazzmusiikista saat kuuntelemalla sen klassikoita eri vuosikymmeniltä. Pyöräytä levylautaselle tai soittolistallesi esimerkiksi nämä artistit ja heidän albuminsa: Duke Ellington (esimerkiksi albumi Ellington at Newport, 1956), Ella Fitzgerald (Ella and Louis, 1956), Billie Holiday (Lady in Satin, 1958), Miles Davis (Kind of Blue 1959), Charles Mingus (Mingus Ah Um, 1959), Dave Brubeck Quartet (Time Out, 1959), John Coltrane (esimerkiksi Giant Steps, 1960 ja A Love Supreme, 1965), Ornette Coleman (Free Jazz, 1961), Herbie Hancock (Maiden Voyage, 1965), Weather Report (Heavy Weather 1977), Keith Jarrett (Standards, 1983). Tutustu jazzin klassikoihin tästä Spotify-soittolistasta.
- Löydä tyylisuunta, joka puhuttelee sinua
Jazz ei ole vain yhdenlaista musiikkia, vaan tyylilajeja on moneen lähtöön. Kuuntele artisteja ja kappaleita eri tyyleistä, ja sukella syvemmälle juuri siihen mistä itse pidät. Ajan kanssa korva tottuu uuteen ilmaisutapaan ja oma musiikkimaku voi laajentua.
- Tunnista teemat
Jos jazzmusiikki tuntuu täysin vieraalta, etsi kiintopistettä. Jazzin peruskaava on pohjautuu usein toistoon ja variointiin: alussa esiteltävä teema toistetaan eri tavoin leikillisesti muunnellen. Kun tunnistat kappaleen pääteeman, voit seurata sen variaatioita kappaleen läpi – näin pääset kiinni jazzin ytimeen, improvisaatioon.
- Seuraa sooloja
Hyvä jazzyhtye soittaa saumattomasti yhteen, mutta vähän väliä valokeilaan pääsevät yksittäiset soittajat. Soolovuoro vaihtuu soittajalta toiselle ja yhtye yhyttää toinen toistaan aina vain hurjempiin improvisaatioihin. Soolo vaatii aina heittäytymistä ja uskallusta: mitä tahansa voi tapahtua! Siksi siihen on syytä suhtautua kannustaen, ja livekeikalla onkin tapana antaa pienet väliaplodit jokaisen soolon jälkeen.
- Kuuntele livenä
Elävänä esityksenä saat jazzmusiikista enemmän irti. Jazzkeikalla pääset todistamaan soittajien eleitä ja vuorovaikutusta keskenään. Keikalla olet osa jotakin, joka tapahtuu ainoastaan tässä ja nyt – improvisaation vuoksi jokainen esitys on erilainen. Myös yhteisöllinen kokemus muun yleisön kanssa on livemusiikin parasta antia.
Mitä tutummaksi jazz alkaa korvillesi olla, sen paremmin huomaat sen ominaispiirteitä, tutuimpia jazzstandardeja ja eri muusikoiden persoonallista ilmaisutapaa. Ymmärtäminen tai tietäminen eivät kuitenkaan ole itseisarvoja, vaan tärkeintä on musiikin ilo. Olet aina tervetullut jazzmusiikin pariin, vaikka et ymmärtäisi kuulemastasi paljoakaan.
Musiikki on parasta livenä – jazzkeikat Helsingissä
Musiikki on aina parasta livenä, mutta aivan erityisesti tämä koskee jazzia! Jazzkeikalla seuraat lähietäisyydeltä, miten bändi on musiikillisessa vuorovaikutuksessa keskenään ja muusikot heittäytyvät rohkeasti improvisaatioon. Improvisoitujen osien vuoksi jokainen esitys voi olla täysin erilainen! Parhaimmillaan jazzin leikillisyys ja ilo tarttuvat myös yleisöön.
Musiikkitalossa kuulet jazzmusiikkia eri muodoissaan. Kotimaiset jazzyhtyeet, big bandit ja solistit ovat tuttuja vieraita Musiikkitalon eri saleissa ja kesäisin Musiikkitalon terassilla. Saman katon alla Musiikkitalon konserttisalien kanssa on Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, jonka arvostetusta opinahjosta valmistuu vuosittain Suomen parhaita jazzmuusikoita. Sibelius-Akatemian jazzlinjalla opiskelevat muusikot konsertoivat säännöllisesti Musiikkitalossa osana opintojaan – näihin konsertteihin voit päästä jopa ilmaiseksi! Kaikkien tulevien Musiikkitalossa järjestettävien jazzkeikkojen tiedot löydät tapahtumakalenterista.
