Musiikin ja arkkitehtuurin lisäksi Musiikkitalossa on myös nähtävää kuvataiteen ystäville. Reijo Hukkasen Laulupuut ja Kirsi Kaulasen Gaia on suunniteltu tilaustyönä Musiikkitaloa varten. Lisäksi Musiikkitalossa on teoksia valtion taideteoskokoelmasta. Näistä Antti Immosen veistos Black Smoker on esillä Sibelius-Akatemian sisäänkäynnin luona ja Laila Pullisen veistos Kevät ihmisessä on sijoitettu sisälle Musiikkitalon kulmaan, jossa Mannerheimintie ja Kansalaistori kohtaavat.
Kirsi Kaulanen
Gaia
Gaia on Musiikkitalon kattoon kiinnitetty monumentaaliveistos. Se on kunnianosoitus luonnolle sekä elämälle ja onkin saanut nimensä muinaiskreikkalaisen maan jumalattaren mukaan. Yhteys luontoon syntyy orgaanisuuden lisäksi veistoksessa esiintyvien uhanalaisten kasvien kautta. Veistoksessa on 28 Suomen 150 tällä hetkellä uhanalaisesta kasvista. Orgaaninen veistos on sidoksissa paikkaan mistä sitä katsotaan. Riippuen paikasta, veistos näyttäytyy milloin torvena, saksofonina, maisemana tai kiertyvänä muotona.
Reijo Hukkanen
Laulupuut
Laulupuut on toteemi kaikille Musiikkitaloon tuleville ja sen ohitse kulkeville. Leikkisä teos herättää huomion tunnistettavien elementtien kautta, mutta jättää myös katsojalle pohdiskeltavaa. Tunnistettavat elementit – flyygelin kannet, halkopinot ja hauen pää – asettuvat sopusuhtaisesti Musiikkitalon ja Töölönlahden maisemaan. Varjoaan vaaleampi teos sulautuu kaupunkimaisemaan ja vaikuttaa ihmisiin, vaikkei sitä katselisi aktiivisesti. Laulupuun inspiraationa on toiminut Aaro Hellaakosken (1893–1952) runo Hauen laulu (1928).
Valtion taideteoskokoelma
Reijo Hukkasen ja Kirsi Kaulasen vartavasten Musiikkitaloon suunniteltujen veistosten lisäksi Musiikkitaloon on sijoitettu teoksia Valtion taideteoskokoelmasta. Musiikkitalon Sibelius-Akatemian sisäänkäynnistä taloon tultaessa kävijät ottaa vastaan Antti Immosen veistos Black Smoker, Mannerheimintiellä kulkeville näyttäytyy Laila Pullisen veistos Kevät ihmisessä. Lisäksi Musiikkitalon toimistotiloihin on ripustettu Kirsi Kivivirran, Kari Soinion, Susanne Gottbergin ja Maiju Salmenkiven töitä.
Huippukapellimestarit
Tahtipuikkotaulu
Joulukuussa 2014 Uuden Lastensairaala 2017 -hankkeen hyväksi huutokaupattu Tahtipuikkotaulu on asetettu pysyvästi esille aulaamme. Taulun osti Tiina ja Antti Herlinin Säätiö ja se tuotti Lastensairaalalle 41 000 €. Tahtipuikkotaulun on koottu 12 huippukapellimestarimme tunnistettavin työväline. Puikkonsa taulua varten lahjoittivat Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon emeritus-professorit Jorma Panula ja Leif Segerstam, sekä nykyinen professori Atso Almila. Muut lahjoittajat ovat kapellimestarit Okko Kamu, Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Sakari Oramo, Osmo Vänskä, John Storgårds, Mikko Franck, Susanna Mälkki ja Hannu Lintu. Teoksen on sommitellut graafikko Antti Hannuniemi, joka lahjoitti hankkeelle työpanoksensa. Muotoplate Oy, ArtWay ja Oy Werner Ab lahjoittivat taulun muut materiaalit.
Lue lisää Musiikkitalosta
Musiikkitalon historia
Musiikkitalo on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, Radio sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin yhteinen hanke, joka avattiin elokuussa 2011. Talo on rakennettu Helsingin parhaalle paikalle aivan Eduskuntatalon edustalle.
Päätoimijat
Musiikkitalon päätoimijat ovat Helsingin kaupunginorkesteri, Radio sinfoniaorkesteri ja Taideyliopisto Sibelius-Akatemia.
Urut
124-äänikertaiset urut ovat suurimmat modernit konserttisaliurut. Urkuhankkeen mahdollisti Kaija Saariahon miljoonan euron lahjoitus.
Arkkitehtuuri
Musiikkitalon seinät puhuvat puoliääneen, antaen tilaa tärkeimmälle, musiikille. Avoimuus ja kohtaaminen ovat olleet lähtökohtina myös arkkitehtuurissa.