Musiikkitalon seinät puhuvat puoliääneen, antaen tilaa tärkeimmälle, musiikille. Avoimuus ja kohtaaminen ovat olleet lähtökohtina myös arkkitehtuurissa.
Suunnittelijat
Turkulainen LPR-Arkkitehdit Oy voitti Musiikkitalon kansainvälisen arkkitehtikilpailun vuonna 2000 ehdotuksellaan ”a mezza voce”, “puoliääneen”. Musiikkitalon pääarkkitehdit ovat Marko Kivistö, Mikko Pulkkinen ja Ola Laiho. Kaiken kaikkiaan 30 LPR-arkkitehdit- toimiston arkkitehtiä on vastannut Musiikkitalon suunnittelusta.
Puoliääneen
”A mezza voce” -ehdotuksen tekijöiden näkemyksenä on ollut, että uudisrakentamisella tulee eheyttää ja rauhoittaa Töölönlahden alueen yleisilmettä. Talo kiinnittyy ympäristönsä koordinaatistoon siten, että Musiikkitalon päämassan kaksi sivua noudattavat Finlandia-talon ja eduskuntatalon suuntia.
Korkeimmat osat on sijoitettu mahdollisimman lähelle vihreää vyöhykettä jatkamaan vaikutelmaa julkisista rakennuksista puistossa. Mannerheimintien ja Töölönlahdenkadun puolelta umpinaisempi vihreäksi patinoitu kuparijulkisivu etsii yhteyttä Etu-Töölön rakennuskantaan sekä vehreään puistomassaan.
Musiikkitalon avoin, toiminnot esille asettava lasinen puoli liittää rakennuksen etelä- ja itäpuolen uudempaan rakennuskantaan. Eduskuntalo on mukana aukiosommitelmassa ja maisema sen portailta alas puistoalueiden suuntaan on avoin.
Matalan rakennusosan kalteva puistomainen viherkansi laskeutuu kohti etelää antaen tilaa vastapäisen Kiasman itsenäiselle arkkitehtuurille.
Tilaajan tavoitteena Musiikkitalolle on ollut avoimuus. Musiikin ammattilaisten, opiskelijoiden ja yleisön välille pyritään mahdollistamaan vuorovaikutustilanteiden syntyminen. Rakennuksen ytimeen, viinitarhamaiseen konserttisaliin on käynti kehämäisestä lämpiöstä. Kraaterimaisena laskeutuva sali avautuu ääntäeristävien lasiseinien läpi lämpiö- ja aulatiloihin, joita hyödynnetään päiväaikaan kahvila- ja näyttelytiloina.
Impulssi
Hämärä ja hiljainen työmaa on mystinen paikka. Keskellä vielä vilkkaasti elävää kaupunkia rauhoittunut tila antaa lupauksen tulevasta. Levähdyspaikasta. Päiväsaikaan työmaa on hektinen, ajoittain rasittava ympäristö. Illalla työn meteli, vaatimukset ja ongelmat ovat hetkeksi vaienneet. Keskeneräisyyskin vaikuttaa asettuneen lepäämään eikä juuri nyt pyydä mitään. Musiikkitalolla on tehtävä. Sen tehtävä on synnyttää impulsseja. Impulssi määritellään fysiikassa voiman ja sen vaikutusajan tulona. Latinan kielen pulsus-sanasta tuleva impulssi tarkoittaa myös sykäystä, ja sillä kuvataan liikevoima, herätettä, virikettä, yllykettä, ehkä jopa mielijohdetta.
Impulssien tulee ohjata meitä kohti asioita, joissa hyvä muuttuu näkyväksi ja tuntuvaksi – koskettavaksi. Muuten hyvyydestä tulee käsitteenä abstraktio, pelkkä käsite. Syvyydestä kumpuavat impulssit kantavat pidempään ja suuntautuvat kohti toista syvyyttä.
Tarvitaan asialleen omistautuneita ihmisiä, jotka antautuvat saamalleen valolle. Ilman näitä ihmisiä hyvät ja kauniit asiat eivät avaudu muille ja muutu kutsuviksi. Asian kiinnostavaksi muuttaminen perustuukin pitkälle siihen, että omalla olemuksellaan nämä innoittajat kertovat, miten jokin asia sytyttää sellaisen loisteen, joka valaisee koko huoneen. Näin siitä muodostuu tavoiteltava, kutsuva pinta, jonka koskettaminen kiehtoo. Siksi, että ihminen tahtoo itse tulla kosketetuksi. Samaan aikaan nämä asiat näyttäytyvät turvallisina, luotettavina ja aitoina tiloina, jotka myös synnyttävät uskallusta kohtaamiseen.
Marko Kivistö
Musiikkitalon pääarkkitehti
Marko Kivistö: Hiljainen huone – Musiikkitalon arkkitehdin muistikirjasta (2011)
Kirjapaja, Helsinki
Lyhennetty lainaus luvusta Impulssi.
Lue lisää Musiikkitalosta
Musiikkitalon historia
Musiikkitalo on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, Radio sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin yhteinen hanke, joka avattiin elokuussa 2011. Talo on rakennettu Helsingin parhaalle paikalle aivan Eduskuntatalon edustalle.
Päätoimijat
Musiikkitalon päätoimijat ovat Helsingin kaupunginorkesteri, Radio sinfoniaorkesteri ja Taideyliopisto Sibelius-Akatemia.
Urut
124-äänikertaiset urut ovat suurimmat modernit konserttisaliurut. Urkuhankkeen mahdollisti Kaija Saariahon miljoonan euron lahjoitus.
Kuvataide Musiikkitalossa
Musiikin ja arkkitehtuurin lisäksi Musiikkitalossa on myös nähtävää kuvataiteen ystäville. Reijo Hukkasen Laulupuut ja Kirsi Kaulasen Gaia on suunniteltu tilaustyönä Musiikkitaloa varten.