1.1.2024 Musiikkitalossa otettiin käyttöön pitkään kaivatut konserttisaliurut. 124-äänikertaiset urut ovat suurimmat modernit konserttisaliurut. Ne ovat myös maailman toiset taideteoksenomaiset urut upean fasadinsa ansiosta. Urkuhankkeen mahdollisti Kaija Saariahon miljoonan euron lahjoitus.
Tammikuussa 2024 käyttöön otetut Musiikkitalon uudet urut ovat Konserttisalin helmi. Ajatus konserttisaliuruista heräsi uudestaan henkiin, kun säveltäjä Kaija Saariaho lahjoitti hankkeen alkupääomaksi miljoona euroa vuonna 2017. Myös Helsingin kaupunki, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä monet säätiöt myönsivät lisärahoitusta urkuja varten. Hanke maksoi kaikkiaan 4,4 miljoonan euroa. Urkujen rahoittamiseen on osallistunut myös suuri joukko yksityishenkilöitä, jotka ovat lahjoittaneet hankkeeseen ostamalla uruista nimikoituja urkupillejä. Ennennäkemättömät urut rakensi käsityönä itävaltalainen Rieger Orgelbau.
Konserttisaliurkujen monet mahdollisuudet kiehtovat säveltäjiä
Alusta lähtien pidettiin tärkeänä, että säveltäjät pystyisivät säveltämään uruille uutta nykymusiikkia. Urut on pyritty näkemään tulevaisuuden soittimena, joka on soinniltaan rikas ja sopii monenlaisen musiikin esittämiseen. Säveltäjiä instrumentti kiehtoo erityisesti lukuisten uutta musiikkia innoittavien apulaitteiden ja teknisten ratkaisujen ansiosta. Näitä ovat esimerkiksi mikrotonaalinen pillistö, säädeltävä ilmanpainejärjestelmä ja lukuisat yläsäveläänikerrat. Uruissa on kaksi soittopöytää, toinen lavalla ja toinen ylhäällä urkujen yhteydessä. Tämä mahdollistaa urkurin työskentelyn aivan kapellimestarin vieressä ja yleisön näkyvillä.
Alunperin suunniteltiin 50–60-äänikertaisia urkuja, mutta loppujen lopuksi uruista tuli peräti kaksi kertaa isommat, 124 äänikertaiset. Urkujen yleispaisuttimet ovat esillä vaakasuorina luukkuina, mistä on suuri hyöty musiikillisesti. Yleispaisuttimet mahdollistavat äänen dynaamisen vaihtelun sen kaikissa pillistöissä. Kaikki urut ominaisuuksineen ja sointeineen ovat yksilöitä. Musiikkitalon urkujen sointisuunnitelmassa haettiin klassisen saksalaista sointia ja Récit-pillistössä ranskalais-romanttista. Tutustu äänikertaluetteloon tästä linkistä.
Soitin kuin taideteos
Urkujen julkisivun vaihtoehdoista keskusteltiin pitkään. Tärkeäksi koettiin, että yleisö voi nähdä urut koko kauneudessaan eikä niitä piiloteta silloin, kun ne eivät ole käytössä. Suunnittelijat päätyivät monumentaaliseen ratkaisuun urkujen fasadista. Näin Musiikkitaloon saatiin maailman toiset taideteoksenomaiset urut. Yleisö voi myös nähdä urkujen sisään, kun paisutinluukut ovat auki.
Urkujen fasadin eläväisen muotoilun tarkoituksena oli suunnittelutyöryhmän mukaan tehdä uruista elävä organismi. Onhan se soitin, joka hengittää. Näkyvillä oleva putkisto on monen taiteilijan ja rakennuksen innoittama. Se on saanut vaikutteita Pompidou-keskuksesta sekä suomalaisesta kulttuurista ja muistomerkeistä, kuten Sibelius-monumentista. Veistoksellinen julkisivu on myös toiminnallinen. Se sisältää 10 soivaa bassopilliä sekä ilmakanavia, jotka kuljettavat ilmaa palkeilta pilleille. Mm. urkujen neljä suurinta puista pilliä molemmilla sivuilla saavat ilmansa näiden 3D-tulostettujen kanavien kautta. Puhaltimet saavat korvausilmansa salin puolelta, joten urut kirjaimellisesti hengittävät samaa ilmaa yleisön kanssa.
Musiikkitalon konserttisalin urut ovat 60 oman alansa mestarin yhteistyössä rakentama taideteos, joka herää henkiin yleisölle urkurin avulla. Siinä hetkessä laitteesta tulee soitin, ja yleisö voi unohtaa instrumentin sisältämän tekniikan. Urkujen uskomaton sointien kirjo ja kuuntelukokemus konserttisalissa on jokaisen koettava itse. Tervetuloa konserttiin!
Aikajana
2006
- Musiikkitalon rakennustyöt käynnistyvät
- Urkuasiantuntijaryhmä luonnostelee tila- ja julkisivusuunnitelmia Musiikkitalon urkuja varten
2007
- Urkuhanke keskeytetään taloudellisista syistä
2011
- Musiikkitalo avataan 31.8.2011.
2017
- Kaija Saariaho lahjoittaa miljoona euroa Musiikkitalon urkuja varten
- Helsingin kaupunki, opetus- ja kulttuuriministeriö ja säätiöt myöntävät lisärahoitusta urkuja varten
- Musiikkitalon säätiö perustaa urkurakennuksesta vastaavan asiantuntijaryhmän
- Musiikkitalon säätiö käynnistää lahjoituskampanjan urkuja varten
2018
- Urkujen rakentamissopimus Rieger Orgelbaun kanssa allekirjoitetaan
2019
- Musiikkitalon Urut Soimaan ry perustetaan vastaamaan urkujen käytöstä
- Urkujen rakenteiden valmistelutyöt alkavat kesällä Musiikkitalolla
2020
- Soittimen rakentaminen alkaa Itävallassa
- Urkusävellyskilpailu avataan maaliskuussa
- Urkujen rakenteiden valmistelutyöt jatkuvat kesällä Musiikkitalolla
2021
- Urkujen ensimmäiset varsinaiset osat saapuvat kesällä Musiikkitalolle ja osat asennetaan konserttisaliin
2022
- Lahjoituskampanja on kerännyt yli 220 000 euroa urkujen aktiivista käyttöä varten
- Urkujen 8 000 pilliä ja koneisto saapuvat Musiikkitalolle kesän rakennustöitä varten
2023
- Urkusävellyskilpailun tulokset julkistetaan
- Urut viimeistellään soinnillisesti ja niiden julkisivu rakennetaan kesällä
- Urkuja koeajetaan ja testataan vuoden viimeisen kolmanneksen aikana
2024
- Musiikkitalon urkujen avajaiset 1.1.2024
- Urkujen synnystä kertova TV-dokumentti julkaistaan
Usein kysyttyä uruista
Kaija Saariaho lahjoitti miljoona euroa. Hän oli suurin yksittäinen lahjoittaja.
Uruissa on 124 äänikertaa.
Uruissa on 7999 pilliä.
Urkujen kokoa voidaan määritellä monella tapaa. Soittimen koko ei kuitenkaan kerro soittimen monipuolisuudesta tai laadusta. Musiikkitalon Konserttisalin urut eivät ole maailman suurimmat, suurempia on lukuisia, ja suurimmat löytyvät yli 300 äänikerrallaan Yhdysvalloista (Boardwalk Hall, Atlantic City). Musiikkitalon urut ovat kuitenkin suurimmat modernit konserttisaliurut, mikä tarkoittaa, että soitin sisältää modernia tekniikkaa, jollaista ei samaan soittimeen muualla ole rakennettu.
Urkujen ainutlaatuisiin ominaisuuksiin kuuluvat esimerkiksi mikrotonaalinen pillistö, säädeltävä ilmanpaine kahdella pillistöllä ja lukuisat nykyelektroniikalla aikaansaatavat ainutlaatuiset tehosteet. Urkujen sähköistä järjestelmää pystytään huoltamaan ja korjaamaan etäyhteyden kautta. Urkujen toimintoja pyörittävälle tietokoneelle voidaan tallentaa kaikki tapahtumat ja painallukset, joita soittaja tekee soittaessaan. Näin urkuri voi esimerkiksi käydä kuuntelemassa esityksensä kuulijan paikalla eri puolilla salia.
Lähes kaikki urut eri aikoina ovat saaneet hienon ja uniikin julkisivun. Itse julkisivun pillien muotoilu taideteoksenomaisesti on toteutettu vain Los Angelesin Walt Disney -konserttisalin ja Helsingin Musiikkitalon konserttisalin uruissa.
Kyllä! Voit ostaa urkupillin osoitteesta urutsoimaan.fi.
Urkujen muotoilussa vaikutteita on otettu mm. Pompidou-keskuksesta ja suomalaisesta kulttuurista ja muistomerkeistä, kuten esimerkiksi Sibelius-monumentista.
Urkujen fasadipillit ovat valmistettu UPM Formi 3D -biokomposiitista 3D-tulostamalla.
Katso tulevat urkukonsertit ja urkuesittelyt Musiikkitalon tapahtumakalenterista.
Kyllä voi, osallistumalla Musiikkitalossa järjestettäviin urkujen esittelykierroksiin.
Lähteet: urutsoimaan.fi, Urkujen synty -elokuva sekä urkurit Pekka Suikkanen ja Jan Lehtola
Lue lisää Musiikkitalosta
Musiikkitalon historia
Musiikkitalo on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, Radio sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin yhteinen hanke, joka avattiin elokuussa 2011. Talo on rakennettu Helsingin parhaalle paikalle aivan Eduskuntatalon edustalle.
Päätoimijat
Musiikkitalon päätoimijat ovat Helsingin kaupunginorkesteri, Radio sinfoniaorkesteri ja Taideyliopisto Sibelius-Akatemia.
Arkkitehtuuri
Musiikkitalon seinät puhuvat puoliääneen, antaen tilaa tärkeimmälle, musiikille. Avoimuus ja kohtaaminen ovat olleet lähtökohtina myös arkkitehtuurissa.
Kuvataide Musiikkitalossa
Musiikin ja arkkitehtuurin lisäksi Musiikkitalossa on myös nähtävää kuvataiteen ystäville. Reijo Hukkasen Laulupuut ja Kirsi Kaulasen Gaia on suunniteltu tilaustyönä Musiikkitaloa varten.