70 % sisustuksesta – näin valitset musiikin tapahtumaasi

Saapuessasi seminaariin tai pikkujouluihin, ei ole yhdentekevää soiko taustalla Rolling Stones, jazz vai lampun sirinä. Audiobrändäyksen johtaja Lauri Domnick tietää, mitä kannattaa soittaa ja milloin.

  • Lauri Domnick, johdat Bauer Medialla äänibrändäystä, ja työpöydälläsi on suurten yritysten audiostrategioiden lisäksi myös tapahtumien äänisuunnittelua. Miten yritystapahtuman luonne vaikuttaa musiikkivalintoihin?

Joku viisas on joskus sanonut, että musiikki on 70 % sisustuksesta. Sitten kun mietitään, miten sisustuksella ja koristeluilla vaikutetaan vieraiden mielikuviin siitä, millainen tapahtuma on kyseessä, niin voitaneen todeta, että musiikilla on valtava vaikutus.

Olen liian usein törmännyt kömpelöihin musiikkivalintoihin erilaisissa tapahtumissa – on vaan laitettu jotain taustalle soimaan, miettimättä sen pidemmälle, millaisia mielikuvia musiikki vieraissa herättää. Musiikki on valtavan henkilökohtainen asia. Jokaisella meistä on omat mieltymyksemme, ja on käytännössä mahdotonta soittaa sellaista musiikkia, mistä jokainen tykkäisi. Siksi onkin tärkeää unohtaa ne omat mieltymykset tapahtuman musiikkia suunnitellessa ja kääntää katse siihen, mitä musiikilla halutaan viestiä ja kuinka ihmisiin halutaan sillä vaikuttaa.

Matias Harju soittamassa thereminiä.
Matias Harju soitti thereminiä Musiikkitalon Elämyslaboratorio-seminaarissa. Kyseessä on sähkömagneettista kenttää hyödyntävä soitin, jota soitetaan täysin ilman fyysistä kosketusta – elämys siis itsessään. Kuva: Toni Jaatinen.

Musiikissa on paljon ”universaaleja totuuksia” – asioita joilla pystymme vaikuttamaan suuriin määriin ihmisiä, makumieltymyksistä riippumatta. Esimerkiksi hidastempoinen musiikki hidastaa tekemistämme, oli se kävelyä, syömistä tai jostain muusta tehtävästä suoriutumista. Nopeampitempoinen musiikki puolestaan saa meidät toimimaan ripeämmin. Klassinen musiikki saa meidät valitsemaan kalliimman tuotteen ja lisää maksuhalukkuutta verrattuna esimerkiksi top-40 -listamusiikkiin.

Valitettavasti ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta siihen, millainen musiikki olisi esimerkiksi seminaariin sopivaa – sehän riippuu täysin seminaarin luonteesta. Tiukka bisnes-seminaari vaatii todennäköisesti hieman erilaisen lähestymisen musiikkiin kuin vaikkapa itsensä kehittämiseen ja superfoodiin keskittyvä.

Ensimmäinen ja tärkein asia tapahtuman musiikkia ajatellen on se, että ylipäätään pysähdytään hetkeksi miettimään, millainen musiikki tähän tapahtumaan sopisi kaikista parhaiten. Jo tällä pienellä teolla ollaan menossa kohti oikeaa suuntaa. Jos koko homma halutaan viedä sille kuuluisalle ”nextille levelille”, niin palkataan musiikkisuunnittelija mukaan tapahtumaan, jolloin jälki on suurella todennäköisyydellä paras mahdollinen.

“On tärkeää unohtaa omat mieltymykset tapahtuman musiikkia suunnitellessa ja kääntää katse siihen, mitä musiikilla halutaan viestiä ja kuinka ihmisiin halutaan sillä vaikuttaa.”

  • Mitä tavoitteita taustamusiikilla voi olla yritystapahtumassa?

Yritystapahtumassa musiikin tärkein rooli on näkemykseni mukaan viestiä itse yrityksestä. Valitaan siis sellaista musiikkia, joka istuu yrityksen arvoihin ja tukee myös sen visuaalista identiteettiä. Tämän jälkeen voidaan lähteä miettimään, mitä muita rooleja musiikilla on.

Jos kyseessä on koko päivän tapahtuma, on hyvin luontevaa huomioida vieraiden energiatasot musiikkivalinnoissa. Aamulla kannattaa soittaa musiikkia, joka virittää vieraat hyvään ja keskittyneeseen mielentilaan. Lounastauolle tultaessa rento ja pientä helpotusta tuova, rytmikäs musiikki voi auttaa siinä, että vieraat kokevat helpommaksi verkostoitua toistensa kanssa ja liikkua tilassa. Kun taas mennään kohti seuraavia puheenvuoroja, voidaan hetkeksi vaihtaa hyvin rauhoittavaan äänimaisemaan. Kahvitauko iltapäivällä vaatii usein jo pientä energia-annosta, jonka nopeatempoisempi musiikki pystyy tuottamaan ja kotiin lähtiessä halutaan tietenkin jättää hyvä fiilis tapahtumaan osallistuneille ja saatella heidät hyvin mielin kotimatkalle. Tässä varsinkin on tärkeää, että brändi kuuluu musiikista läpi.

  • Voiko musiikkivalinnoilla vaikuttaa tapahtuman onnistumiseen tai vaikkapa palaverin lopputulokseen?

Ilman muuta sillä voidaan vaikuttaa. Toki jos tapahtuman varsinainen sisältö on täysi fiasko, niin sitä ei musiikilla(kaan) pelasteta. Mutta koska musiikki vaikuttaa meihin ihmisiin niin fyysisesti, psykologisesti kuin kognitiivisesti, voidaan sillä vaikuttaa merkittävästi siihen mielikuvaan, joka itse tapahtumasta, palaverista tai puhujista jää.

Talk the talk -puhetapahtumassa jokainen puhuja toivotettiin tervetulleeksi lavalle livebändin säestämänä. Kuva: Krista Heikkala.
  • Hitit vai hissimusa? Millä miellytetään mahdollisimman monia – vai onko sillä edes väliä? Onko taustamusiikki onnistunutta, jos siihen ei kiinnitä huomiota?

Musiikissa on se hienous, että se vaikuttaa meihin, vaikka emme siihen millään tavalla keskittyisi. Jos musiikilla halutaan herättää huomiota, niin on syytä nojata tunnettuihin kappaleisiin. Usein kuitenkin halutaan, että ihmisten fokus on jossain muussa kuin musiikissa, jolloin on hyvä välttää sellaisia isoja hittejä, jotka vievät huomion itse varsinaisesta asiasta.

Eihän yrityksen logokaan vaihda väriään yksittäisen asiakkaan tai vieraan makumieltymysten mukaan, miksi siis yrityksen käyttämän musiikin suunnittelu pitäisi lähteä siitä, mistä kukakin tykkää? Kun musiikki istuu saumattomasti brändiin ja tapahtumaan, yksittäisen ihmisen mielipiteillä ei ole enää merkitystä, vaan me hyväksymme musiikin sellaisenaan, koska se istuu tähän tilanteeseen ja tälle brändille. Jos kaikki yrityksen musiikkivalinnat perustuisivat sen asiakkaiden mielipiteisiin, olisi lopputulos aina Radio Suomipopin tai Radio Novan kaltainen soittolista – niitä kun ihmiset haluavat kuunnella ja ne palvelevat suuren massan makumieltymyksiä.

  • Live-keikka vai taustamusiikki? Milloin kannattaa valita mitäkin?

Molemmat. Taustamusiikki (tai taustaääni) istuu oikeastaan tilanteeseen kuin tilanteeseen. Sillä peitetään epämiellyttävää ääntä (jota on jokaisessa vähänkin isommassa tapahtumassa) ja luodaan oikeanlainen tunnelma. Livemusiikki taas luo elämyksiä. Livemusiikkiakin valitessa on hyvä miettiä, mikä istuisi parhaiten juuri meidän yrityksellemme ja juuri tähän tapahtumaan. On selvää, että iso nimiartisti on usein vaikuttava juttu, mutta olisiko kenties vaikuttavampaa ottaa Lauri Tähkän tai Haloo Helsingin sijaan joku todella uniikki artisti, joka koskettaa, liikuttaa ja edustaa yrityksemme arvoja?

Yksi vaikuttavimpia live-esityksiä, mitä olen nähnyt, oli kuuron Mandy Harveyn esitys Nordic Business Forumissa. Mandy soitti kitaraa ja lauloi upeasti – kuulematta omaa soittoaan tai lauluaan. Korvien sijaan hänen tuntoaisti on kehittynyt niin herkäksi, että hän aistii mm. jaloillaan lavan lattiasta eri sävelet. Mandy teki minuun isomman vaikutuksen kuin seminaarin päävieras, Barack Obama. Ja muistan tämän ikuisesti. Mandyn esityksen America’s got Talentissa voit katsoa tästä.

  • Kysymyspatteristo audiobrändin suunnitteluun:
  • Mitä me edustamme?
  • Millainen yrityksemme ja sen kulttuuri on?
  • Mitä haluamme, että ihmiset tietäisivät ja muistaisivat meistä?
  • Miten olemme käyttäneet ääntä aiemmin? Missä olemme tällä hetkellä, ja mitä olisi hyvä välttää jatkossa?
  • Miten kilpailijamme käyttävät ääntä?

Ammattilaiset osaavat tämän perusteella pukea brändin säveliksi ja rytmeiksi. Lopputulos on hyvä vahvistaa mielikuvatutkimuksella, jotta brändin ääni todella edustaa niitä oikeita asioita.

Lauri Domnick
Head of Audio Branding, Bauer Media
LinkedIn / Blogi

Etsitkö sopivia tiloja yritystapahtumallenne? Musiikkitalossa on useita erikokoisia tiloja seminaareille, juhlille ja kokouksille – aivan ydinkeskustassa. Live-esiintyjää helpottavat valmis infra, PA, toimivat takatilat, helppo roudaus kynnyksettömässä talossa ja tietenkin osaavat teknikot. Meillä on myös kattavat kontaktit erilaisiin esiintyjiin.

Lue lisää tai pyydä tarjous, niin kirjoitetaan yhdessä nuotit tapahtumallenne.