Arvioitu kesto
3 h
Järjestäjä
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Tohtorintutkinnon otsikko: Karhun katseella laulan. Haltioitunut muusikko ja myyttinen dialogi
- Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Anna-Kaisa Liedes, Heikki Laitinen, Heikki Uimonen, Piia Kleemola-Välimäki, Hannu Saha, Pekka Jalkanen
- Tutkielman tarkastajat: Jarkko Niemi, Kati Kallio
- Tilaisuuden valvoja: Kristiina Ilmonen
- Tutkinnon ohjaava opettaja: Hannu Saha
Tohtorintutkinnon taiteellinen osio
Tutkinnon taiteellisissa osioissa tutkittiin esiintyjän eriasteisia transsitiloja ilmaisullisena muotona. Kolmannesta jatkotutkintotyöstä Karhunpeijaiset alkaen tutkimukseen lisättiin muuntuneen tietoisuuden tilojen avulla mahdollistuvat kokemukset myyttisestä dialogista.
Muusikon soittamalla syntyvät muuntuneen tietoisuuden tilat ovat tunnettu osa kansanmusiikin perinnettä. A.O Väisänen kuvasi ilmiötä soittajan haltioitumisena. Haltioituessaan soittajat vaikuttivat kadottavan ajan ja paikan tajun. Muuntuneeseen tietoisuuden tilaan viittaa myös vanhoista loitsuista tunnettu ilmaus ’langeta loveen’.
Taiteellisen tutkimukseni lähtökohtana ovat omat lapsuuden kokemukseni, joissa kadotin ajan ja paikan tajun soittamalla. Lapsuudessa tämä tapahtui tiedostamattani, mutta myöhemmin opettelin haltioitumisen tahdonalaiseksi taidoksi. Tutkintokonserttien avulla pyrin syventämään ymmärrystäni taiteen tekemisen ja muuntuneiden tietoisuuden tilojen välisistä suhteista.
Jatko-opintojeni aikana havaitsin kuinka vahvasti muuntuneet tietoisuuden tilat ovat sidoksissa kommunikaatioon. Tätä painotti myös kenttämatkallani Siperiassa, Hanti-Mansiassa haastattelemani alkuperäiskansa hanteihin kuuluva perinteentaitaja Maria Kuzminitsna Voldina. Hän kertoi musiikin olevan olennainen osa hantien lasten kasvatusta, sillä musiikin avulla lapset oppivat kuulemaan, tulkitsemaan ja kommunikoimaan ympäröivän luonnon kanssa. Transsitilassa tapahtuva musisointi taas laajensi kommunikaation muotoon, jossa elollisten ja elottomien, näkyvän ja näkymättömän väliset rajat muuttuivat.
Karhunpeijaiset-esityksessä loimme uudestaan omaan aikaamme istuvan version karhunpeijaisperinteiden pohjalta. Karhunpeijaisissa myyttinen karhu tulee hetkellisesti samaan tilaan ihmisyhteisön kanssa, ja karhunpeijaisperinteille on tyypillistä erilaiset kommunikaation tavat myyttisen maailman kanssa. Karhunkaatoon pyydettiin lupaa Hongottarelta, metsän hengeltä, joka oli myös karhujen emä. Peijaistuvassa itse karhua lepytellään ja kestitään.
Karhunpeijaiset-esityksessä tutkimme myyttisen karhun ilmenemistä omassa ajassamme. Esityksen aikana sekä yleisölle että työryhmälle tapahtui yllättäviäkin kokemuksia kommunikaatiosta myyttisen maailman kanssa. Jotkut kokivat saavansa viestin karhu-entiteetiltä, toiset omilta kaukaisilta esivanhemmiltaan. Yleisöpalautteissa esitystä kuvailtiin yhteisöllisenä, vahvistavana, voimakkaana ja jopa terapeuttisena.
Taiteellisen työn analysoinnin kautta syntyi tutkielmaan myyttisen dialogin käsite, mikä tarkoittaa taiteen tekijän muuntuneen tietoisuuden tilan avulla aikaansaamaa vuorovaikutteista kommunikaatiota enemmän-kuin-ihmisten kanssa taidetta tekemällä. Myyttien kontemplointi esittävän taiteen keinoin on taiteen vanhimpia tehtäviä. Myyttejä ei ole perinteisesti vain esitetty, vaan myyttisten toimijoiden kanssa ollaan pyritty dialogiseen suhteeseen.
Myyttisten aiheiden kanssa työskentely taiteen keinoin luo mahdollisuuden käsitellä kulttuurimme hitaasti muuttuvia mentaalisia malleja yhteisöllisesti. Myyttisen dialogin avulla voimme edelleen saada samankaltaisia kokemuksia, mitä esivanhempamme saivat täysin erilaisessa yhteiskunnassa. Koska myytit edustavat hitaasti muuttuvaa kollektiivista perinnettä, voidaan myyttien kokemuksellistamisella vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen minäkuvaa sekä saada aikaan kauaskantoisia hyvinvointivaikutuksia.
Tuomas Rounakari
Tuomas Rounakari on viulisti, säveltäjä ja äänisuunnittelija. Hän on opiskellut New Yorkissa, New School Universityssä (1998-2001) Jazz and Contemporary Music -linjalla ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta (2006) pääaineenaan etnomusikologia. Rounakari aloitti Sibelius-Akatemian musiikin tohtorikoulutuksen vuonna 2011.
Rounakari on julkaissut kaksi soololevyä Shamanviolin (2009) ja Bear Awakener (2022). Sooloesityksellään hän on kiertänyt Pohjoismaiden lisäksi useissa Euroopan maissa, Grönlannissa, Hong Kongissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.
Rounakari on teatteriryhmä Ruska Ensemblen perustajajäsen. Ruska Ensemble on tehnyt yhteistyötä Suomen Kansallisteatterin, Obin-ugrilaisen kansallisteatterin (Hanti-Mansijsk), Beaivvaš Sámi Nasunalateahterin (Koutakeino) ja Nunatta Isiginnaartitsisarfian (Nuuk) kanssa. Ruska Ensemble edistää valtakulttuurien ja alkuperäiskansojen välistä dialogia sekä taiteellisesti että yhteiskunnallisesti. Vuonna 2017 Arktinen Odysseia -produktioon liittyvään paneelikeskusteluun osallistui myös presidentti Tarja Halonen.
Viulistina Rounakari tunnetaan myös folk-metallia soittavasta Korpiklaani-yhtyeestä, jossa hän soitti vuosina 2012–2022. Korpiklaanin kanssa hän on tehnyt yli 800 konserttia, neljä studioalbumia sekä yhden live-DVD:n. Kaiken kaikkiaan Rounakari esiintyy yli 20:llä albumilla viulistina, neljällä säveltäjänä ja kolmella tuottajana.
Säveltäjänä ja äänisuunnittelijana Rounakari on toiminut Suomen Kansallisteatterissa, Ryhmäteatterissa, Kuriton Companyssa ja Kokkolan Kaupunginteatterissa sekä tehnyt yhteistyötä koreografien Tuomo Railo, Jenni Kokkomäki, Samuli Nordberg, Gabriela Ariana, Elisabeth Heilman-Blind ja Alexander Montgomery kanssa. Näiden lisäksi hän on säveltänyt Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin elokuvat Fata Morgana (2004) ja Maan Muisti (2009).
Rounakarille on myönnetty Karjala Liiton hopeinen ansiomerkki (2011) itkuvirsiperinteen hyväksi Äänellä itkijät Ry:ssä tehdystä työstä.
Lisätietoja
Tuomas Rounakari
tuomas.rounakari@uniarts.fi
Tapahtuman liput ovat myynnissä Musiikkitalon omassa lippukaupassa verkossa, lipunmyyntipisteessä sekä puhelinpalvelussa (puh. 0600 411 101, avoinna arkisin klo 9–15, puhelun hinta 0,99 e/min + pvm/mpm). Lipunmyynnin asiakaspalvelupiste Musiikkitalossa on avoinna arkisin klo 13–18 sekä konserttia edeltävän tunnin ajan. Verkkokauppa on avoinna vuorokauden ympäri.
Ryhmäliput konsertteihin voit varata tällä lomakkeella. Ryhmän minimikoko on 10–20 henkilöä konsertista riippuen.
Musiikkitalon ryhmämyynti ei tee varauksia ilmaistapahtumiin eikä orkesterien kenraaliharjoituksiin.
Maistuisiko väliajalla lasi kuohuvaa, kuppi kuumaa tai pientä purtavaa? Ennakkotilaamalla väliaikatarjoilut säästyt jonottamiselta ja väliajan koittaessa voit istua valmiiksi katettuun pöytään.
Jos haluat herkutella rauhassa jo ennen konserttia, valitse Preludi-buffet! Runsas herkkupöytä on katettuna ennen konsertteja klo 17.30–19.00. Vaihtuva valikoima sisältää pieniä suolaisia ja makeita herkkuja sekä kahvia tai teetä.
Keskeisempää sijaintia on vaikea löytää: lähes kaikki julkiset kulkuvälineet tulevat aivan viereemme. Kaikilla sisäänkäynneillä on ympärivuotiset pyöräparkit. Lähimmästä Aimo Park Finlandia -parkkihallista pääsee kuivin jaloin suoraan hissillä aulaamme.
Musiikkitalo on esteetön ja kynnyksetön.
Konserttisalissa esteettömät paikat ja pyörätuolipaikat sijaitsevat permannon ylätasanteella lähellä sisäänkäyntejä. Valtaosaan tapahtumista on saatavissa maksuttomia avustajapaikkoja.
Konserttisalissa muille kun esteettömille paikoille on jyrkät portaat. Mikäli portaiden käveleminen tuottaa vaikeuksia, suosittelemme valitsemaan paikat mahdollisimman läheltä ovia 2–7.
Jokaisessa kerroksessa on esteetön wc. Opasteemme ja porraskaiteemme ovat kohomerkittyjä, ja lattioissa kulkevat ohjauslistat. Induktiosilmukat ovat käytössä kaikissa saleissa. Opaskoirat ovat tervetulleita taloon.
Konserttisali
Lippusi paikkamerkinnästä näet reitin paikallesi. Ovinumero kertoo, mistä ovesta sinun tulee saapua saliin, ja katsomot on merkitty kirjaimin. Pyörätuolipaikat ovat sisäänkäyntien tasolla. Eikä huolta, jos salimme ei ole sinulle ennestään tuttu: henkilökuntamme ohjaa sinut oikeaan katsomoon.
Huomioithan, että Konserttisalin portaat ovat jyrkät ja sali syvä. Mikäli portaiden käveleminen tuottaa vaikeuksia, suosittelemme valitsemaan paikat mahdollisimman läheltä ovia 2–7. Portaita on eniten paikoille, jotka sijaitsevat lähimpänä lavaa.
Camerata, Sonore ja Black Box
Rivinumeron avulla suunnistat numeroidulle istuimellesi katsomossa. Pyörätuolipaikat ovat sisäänkäynnin tasolla. Eikä huolta, jos salimme ei ole sinulle tuttu: ovihenkilökuntamme ohjaa sinut paikallesi. Jos lipussasi lukee numeroimaton katsomo, voit valita paikkasi vapaasti.
Katsomokartat
Voit tutustua saliin jo ennalta lataamalla katsomokartan:
Naulakko
Ulkovaatteet ja suuret kantamukset on jätettävä naulakkoon. Vartioitu vaatesäilytys sisältyy lipun hintaan, eli erillistä naulakkomaksua ei veloiteta.
Myöhästyminen
Myöhästyneet pääsevät sisään useimmiten seuraavilla taputuksilla tai viimeistään väliajalla.
Kuvaaminen
Itse konserttia ei pääsääntöisesti saa kuvata, mutta ennen konserttia, taputuksilla ja konsertin jälkeen kuvaaminen on sallittua. Konserttijärjestäjällä saattaa olla omia tarkempia ohjeistuksia.
Pukeutuminen
Musiikkitalossa ei ole yhtikäs mitään pukeutumisohjeistusta, vaan olet tervetullut juuri sellaisena kuin olet. Vältä kuitenkin voimakasta hajusteiden käyttöä, jotta myös astmaatikot ja hajusteyliherkät voivat nauttia konsertista. Musiikkitalon konserttisalien lattiat ovat herkkiä naarmuuntumiselle. Tästä syystä saleihin ei saa tulla nastakengillä.