Arvioitu kesto

3 h

Järjestäjä

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Väitöskirjan koko otsikko: Beyond Disciplinary Boundaries: Language-Aware Choirs Driving Transformative Change in Music Education

Kustos: Heidi Westerlund, Taideyliopisto
Vastaväittäjä: Professor Raymond MacDonald, University of Edinburgh

Tilaisuus on englanninkielinen.

Ohjelma

  • Tilaisuuden avaus 
  • Lectio Praecursoria 
  • Vastaväittäjän lausunto
  • Väitöskirjan tarkastus 
  • Vastaväittäjän loppulausunto 
  • Yleisön kysymykset 
  • Tilaisuuden päätös 

Tiivistelmä 

Tämän artikkelipohjaisen väitöskirjan tavoitteena on arvioida vakiintuneita musiikkikäytäntöjä ja musiikkikasvatuksen muotoja nyky-yhteiskuntia kohtaavien, toisiinsa kytkeytyneiden haasteiden valossa sekä edistää uudelleen muotoutuvien käytäntöjen kehittämistä vastattaessa näihin laajempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tutkimus, johon yhdistyy käytännön toimijuus (practitioner inquiry), luo uuden, ylialaisen (transdisciplinary) ja systeemitietoisen lähestymistavan musiikkikasvatukseen tarkastelemalla monikielisiä ja kulttuurienvälisiä kuoroja, joissa toisen kielen (suomi) oppiminen on integroitu kuorokäytäntöön aikuisina Suomeen muuttaneiden kuorolaisten sosiaalisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Tutkimus kysyy: Miten toisen kielen (suomi) oppimista voidaan tukea monikielisissä kuoroissa? ja Millaista uutta näkemystä kielitietoinen kuorotoiminta voi tuottaa musiikkikasvatuksen ajatteluun ja toimintaan?

Menetelmällisesti eksploratiivinen tutkimus nojaa toiminnan teoriaan, jota on täydennetty myös systeemipraksiksen (systems praxis) teoretisoinnilla, mahdollistaen yksilöllisen toiminnan, sosiaalisten rakenteiden ja yhteiskunnallisten muutosten yhteenkytkemisen. Moni- ja sekamenetelmällisiä lähestymistapoja käyttäen ilmiötä tarkastellaan eri näkökulmista. Tutkimusaineisto koostuu 24 puolistrukturoidusta 11 kuorolaisen ja toisen kielen opettajan yksilöhaastattelusta (alku-, väli- ja loppuhaastattelut), 57 fonologiatestistä (esi- ja jälkitestit), tutkija-kuoronjohtajan päiväkirjasta, kenttämuistiinpanoista ja videoaineistosta, johon kuuluu 18 videota opetustilanteista, yhdestä konsertista sekä virtuaalikuoroesityksestä. Tulokset on raportoitu neljässä vertaisarvioidussa kansainvälisessä artikkelissa, jotka perustuvat neljään alatutkimukseen ja tutkimuskysymykseen.

Tutkimustulokset osoittavat, että kielitietoinen lähestymistapa kuorotoiminnassa tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia tukea toisen kielen oppimista, edellyttäen kuitenkin kuoronjohtajalta ammatillisten rajojen ylittämistä. Kuorotoiminnan kaksoismerkitys kahden erillisen toimintajärjestelmän – kielen oppimisen ja merkityksellisten musiikillisten kuorokokemusten – yhdistyminen voi monin tavoin edistää fonologista prosessointia ja puhutun kielen kokonaisvaltaista tuottamista sekä lisätä rohkeutta käyttää kieltä uusissa konteksteissa. Samalla tulokset ilmentävät myönteisiä muutoksia sosiaalisessa, kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa osallisuudessa sekä arjen aktiivisessa kansalaisuudessa. Analyysi osoittaa, kuinka ylialaisuus (transdisciplinarity) haastaa totuttuja toimintatapoja ja vakiintuneita periaatteita niin musiikillisiin käytäntöihin kuin kielenoppimiseen liittyen sekä muokkaa uudelleen historiallista taidetta taiteen vuoksi -ajattelua ja musiikkikasvatuksessa vallitsevia praxis-käsityksiä. Tutkimus laajentaa ymmärrystä musiikin ammatillisuudesta tuomalla kestävyysajattelusta nousevat ylialaiset siirtymät ja systeemitietoisuuden osaksi ammatillisia käytäntöjä, jotta ne voisivat paremmin vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.