Turkulainen LPR-Arkkitehdit Oy voitti Musiikkitalon kansainvälisen arkkitehtikilpailun vuonna 2000 ehdotuksellaan ”a mezza voce”, “puoliääneen”. Musiikkitalon pääarkkitehdit ovat Marko Kivistö, Mikko Pulkkinen ja Ola Laiho. Kaiken kaikkiaan 30 LPR-arkkitehdit- toimiston arkkitehtiä on vastannut Musiikkitalon suunnittelusta.
Tietoa Musiikkitalosta
Helsingin kaupunginorkesteri
Kun Robert Kajanus perusti orkesterin Helsinkiin kesällä vuonna 1882, hänen kunnianhimoinen suunnitelmansa oli kerätä kaupungin parhaat muusikot ja ulkomailta palkatut soittajat yhteen ja tarjota helsinkiläisille elämyksiä suurten säveltäjien mestariteoksista viikoittaisilla konserteilla 36 soittajan voimin.
Periaate huippumuusikoiden säännöllisestä orkesteritoiminnasta on pysynyt elinvoimaisena näihin päiviin saakka. 140 toimintavuotensa aikana Helsingin kaupunginorkesteri on kantaesittänyt valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla, ja jatkaa oman aikansa musiikin esittämistä tilaamalla teoksia sekä kansainvälisiltä että kotimaisilta säveltäjiltä. Vuosina 2019–2025 toteutettava tilaussävellysten sarja, kahdeltatoista nykysäveltäjältä tilatut Helsinki-variaatiot liittävät oman aikamme sävelet ennen vuonna 1945 sävellettyihin Helsinki-aiheisiin teoksiin.
Vuosittain yli 110.000 kuulijaa tavoittava, nykyisellään 102 muusikon vahvuinen Helsingin kaupunginorkesteri on kasvanut tärkeäksi osaksi helsinkiläisten kulttuurillista pääomaa. Kaupunginorkesterin työ koskettaa niitäkin, jotka syystä tai toisesta eivät pääse konsertteihin Musiikkitaloon. Kansainvälisten kiertueiden lisäksi orkesteri esiintyy erilaisissa kokoonpanoissa eri puolilla Helsinkiä sekä tarjoaa lapsille ja nuorille esiintymismahdollisuuksia ja tavoittaa erityisryhmiä monipuolisen yleisötyön kautta. Orkesteri kutsuu nyt jo kolmatta kertaa kokonaisen ikäluokan – kaikki vuonna 2020 syntyvät helsinkiläislapset – nauttimaan musiikista perheineen seitsemän vuoden ajan orkesterin kummilapsina.
Verkossa sekä mm. keskustakirjasto Oodissa suorana ja jälkilähetyksenä nähtävät HKO Screen -konsertit sekä taustoittavat haastattelut tuovat katsojan entistäkin lähemmäksi soivan taideteoksen syntyprosessia. Yhteistyö levy-yhtiö BISin kanssa tallentaa orkesterin tulkintoja huipputason äänityksinä kaikkien saataville ja pitkälle tulevaisuuteen.
Helsingin kaupunginorkesterilla on toimintansa aikana ollut 13 ylikapellimestaria. Vuonna 2016 aloittaneen ylikapellimestari Susanna Mälkin johdolla orkesteri on kehittynyt kansainvälisesti yhä vaikuttavammaksi sinfoniaorkesteriksi, jonka tunnistettava sointi on tärkeä osa helsinkiläistä äänimaisemaa.
Helsingin kaupunginorkesterin verkkosivut
Radion sinfoniaorkesteri
Vuonna 1927 vuoden vanhassa Suomen Yleisradiossa havaittiin, ettei radio-ohjelmien vaatimaan musiikkimateriaalin tarpeeseen pystytty vastaamaan ilman omaa orkesteria. Päätettiin perustaa 10-henkinen Radio-orkesteri, joka vuosien varrella kasvoi sinfoniaorkesterin mittoihin.
Radion sinfoniaorkesterin (RSO) tehtävä on tuottaa ja edistää suomalaista musiikkikulttuuria. Suurten klassis-romanttisten mestariteosten ohella RSO:n ohjelmisto sisältää runsaasti nykymusiikkia ja orkesteri kantaesittää vuosittain useita Yleisradion tilaamia teoksia. Lisäksi RSO tallentaa suomalaista orkesterimusiikkia kantanauhoille Yleisradion arkistoon.
RSO:n ylikapellimestari on Hannu Lintu, jonka kausi päättyy keväällä 2021. Ennen häntä ylikapellimestareina ovat toimineet Toivo Haapanen, Nils-Eric Fougstedt, Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam, Jukka-Pekka Saraste ja Sakari Oramo. Hannu Linnun kauden päätyttyä ylikapellimestarina aloittaa Nicholas Collon.
RSO:lla on aina ollut merkittävä rooli suomalaisen musiikin menestystarinan rakentamisessa. Orkesteri on tilannut, esittänyt, levyttänyt ja vienyt ulkomaille mm. Magnus Lindbergin, Kaija Saariahon ja Esa-Pekka Salosen musiikkia heidän uransa alusta asti, ja näin edistänyt säveltäjien kansainvälisen tunnettuuden kasvua. Niin ikään RSO on pyrkinyt löytämään uusia suomalaisia esiintyjäkykyjä ja tarjoamaan heille ponnahduslaudan kansainväliselle uralle.
Koko historiansa ajan RSO:n konsertit on välitetty Yleisradion kanavien kautta kaikille suomalaisille. Yle Areenan ja Yle Radio 1:n suorien lähetysten lisäksi konsertit nähdään taltiointeina myös Yle Teemalla ja Yle TV1:ssä. Lisäksi niitä voi kuunnella jälkikäteen Yle Areenan RSO-katalogissa.
Radion sinfoniaorkesterin verkkosivut
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian konsertit avaavat näyteikkunan tulevaisuuden huippuartistien työskentelyyn ja tarjoavat unohtumattomia taide-elämyksiä. Sibelius-Akatemia kuuluu Euroopan suurimpiin musiikkiakatemioihin ja se on arvioitu yliopistovertailussa yhdeksi maailman parhaista esittävien taiteiden korkeakouluista.
Esiintyminen on tärkeä osa Sibelius-Akatemian opiskelijoiden opintoja, ja akatemia järjestää yli 700 konserttia vuodessa. Valtaosa konserteista järjestetään Musiikkitalon konserttisaleissa. Konserteissa kuullaan niin vierailevia kansainvälisiä huippuosaajia kuin tulevaisuuden nimiä uriensa alkutaipaleella.
Ohjelmistosta löytyy konserttielämyksiä elektronisesta klassiseen musiikkiin. Osaan konserteista on vapaa pääsy, ja maksulliset konsertit ovat edullisia, mahdollistaen laadukkaan konserttikokemuksen saavutettavaan hintaan.
Musiikkitalon seinät puhuvat puoliääneen, antaen tilaa tärkeimmälle, musiikille. Avoimuus ja kohtaaminen ovat olleet lähtökohtina myös arkkitehtuurissa.
Suunnittelijat
Musiikkitalo saa 123-äänikertaiset konserttisaliurut vuonna 2024.
Uudenlainen ja moderni muotokieli muuttaa mielikuvaa uruista. Toisin kuin yleensä, urkujen noin 10 000 pilliä sijoitetaan soittimen sisään, ja näkyville otetaan normaalisti urkujen sisällä ilmavirtaa kuljettava putkisto. Muoto sopii upeasti yhteen Musiikkitalon kauniin arkkitehtuurin kanssa.
Ennennäkemättömät urut rakentaa käsityönä itävaltalainen Rieger Orgelbau.
Musiikkitalon uusista uruista tulee rikkaat ja mahdollisimman monenlaisen musiikin esittämiseen sopivat. Urut on pyritty näkemään tulevaisuuden soittimena eivätkä ne siten ole sidottu yhteen aikakauteen, tyyliin tai genreen. Säveltäjiä instrumentti kiehtoo erityisesti lukuisten uutta musiikkia innoittavien apulaitteiden ja teknisten ratkaisujen kautta. Näitä ovat esimerkiksi mikrotonaalinen pillistö, säädeltävä ilmanpainejärjestelmä ja lukuisat yläsäveläänikerrat. Urkuihin tulee kaksi soittopöytää, toinen lavalle ja toinen ylös urkujen yhteyteen. Tämä mahdollistaa urkurin työskentelyn aivan kapellimestarin vieressä ja yleisön näkyvillä.
Urut saivat alkunsa, kun Kaija Saariaho lahjoitti hankkeelle alkupääomaksi miljoona euroa.
Musiikin ja arkkitehtuurin lisäksi Musiikkitalossa on myös nähtävää kuvataiteen ystäville. Reijo Hukkasen Laulupuut ja Kirsi Kaulasen Gaia on suunniteltu tilaustyönä Musiikkitaloa varten. Lisäksi Musiikkitalossa on teoksia valtion taideteoskokoelmasta. Näistä Antti Immosen veistos Black Smoker on esillä Sibelius-Akatemian sisäänkäynnin luona ja Laila Pullisen veistos Kevät ihmisessä on sijoitettu sisälle Musiikkitalon kulmaan, jossa Mannerheimintie ja Kansalaistori kohtaavat.
Gaia
Gaia on Musiikkitalon kattoon kiinnitetty monumentaaliveistos. Se on kunnianosoitus luonnolle sekä elämälle ja onkin saanut nimensä muinaiskreikkalaisen maan jumalattaren mukaan. Yhteys luontoon syntyy orgaanisuuden lisäksi veistoksessa esiintyvien uhanalaisten kasvien kautta. Veistoksessa on 28 Suomen 150 tällä hetkellä uhanalaisesta kasvista. Orgaaninen veistos on sidoksissa paikkaan mistä sitä katsotaan. Riippuen paikasta, veistos näyttäytyy milloin torvena, saksofonina, maisemana tai kiertyvänä muotona.
Laulupuut
Laulupuut on toteemi kaikille Musiikkitaloon tuleville ja sen ohitse kulkeville. Leikkisä teos herättää huomion tunnistettavien elementtien kautta, mutta jättää myös katsojalle pohdiskeltavaa. Tunnistettavat elementit – flyygelin kannet, halkopinot ja hauen pää – asettuvat sopusuhtaisesti Musiikkitalon ja Töölönlahden maisemaan. Varjoaan vaaleampi teos sulautuu kaupunkimaisemaan ja vaikuttaa ihmisiin, vaikkei sitä katselisi aktiivisesti. Laulupuun inspiraationa on toiminut Aaro Hellaakosken (1893–1952) runo Hauen laulu (1928).
Valtion taideteoskokoelma
Reijo Hukkasen ja Kirsi Kaulasen vartavasten Musiikkitaloon suunniteltujen veistosten lisäksi Musiikkitaloon on sijoitettu teoksia Valtion taideteoskokoelmasta. Musiikkitalon Sibelius-Akatemian sisäänkäynnistä taloon tultaessa kävijät ottaa vastaan Antti Immosen veistos Black Smoker, Mannerheimintiellä kulkeville näyttäytyy Laila Pullisen veistos Kevät ihmisessä. Lisäksi Musiikkitalon toimistotiloihin on ripustettu Kirsi Kivivirran, Kari Soinion, Susanne Gottbergin ja Maiju Salmenkiven töitä.
Tahtipuikkotaulu
Joulukuussa 2014 Uuden Lastensairaala 2017 -hankkeen hyväksi huutokaupattu Tahtipuikkotaulu on asetettu pysyvästi esille aulaamme. Taulun osti Tiina ja Antti Herlinin Säätiö ja se tuotti Lastensairaalalle 41 000 €.
Tahtipuikkotaulun on koottu 12 huippukapellimestarimme tunnistettavin työväline. Puikkonsa taulua varten lahjoittivat Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon emeritus-professorit Jorma Panula ja Leif Segerstam, sekä nykyinen professori Atso Almila. Muut lahjoittajat ovat kapellimestarit Okko Kamu, Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Sakari Oramo, Osmo Vänskä, John Storgårds, Mikko Franck, Susanna Mälkki ja Hannu Lintu. Teoksen on sommitellut graafikko Antti Hannuniemi, joka lahjoitti hankkeelle työpanoksensa. Muotoplate Oy, ArtWay ja Oy Werner Ab lahjoittivat taulun muut materiaalit.