Arvioitu kesto

3 h

Järjestäjä

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Konserttisarja: Sodan ja rauhan kaikuja Kirjallinen työ: Onko sukupuolella väliä? Näkökulmia länsimaisen taidemusiikin tasa-arvokysymyksiin suomalaisessa

  • Opintojen vastuullinen ohjaaja: Assi Karttunen
  • Taiteelliset osiot arvioinut lautakunta: Mieko Kanno (puheenjohtaja), Kalevi Aho, Lea Pekkala, Marko Ylönen
  • Tutkielman tarkastajat: musiikin tohtori Tiina Karakorpi, filosofian tohtori Anna Ramstedt
  • Tarkastustilaisuuden valvoja: musiikin tohtori Assi Karttunen

Ohjelma

  • Tilaisuuden avaus: Assi Karttunen
  • Lectio praecursoria
    • Musiikkiesitys (soolosello) ja muut musiikkinäytteet (levyltä) lection aikana:
      • Pinja Nuñez (1987): Häpeä – Variaatiot soolosellolle (2020)
      • Myroslav Skoryk (1938–2020): Sellokonsertto (1983), sellolle ja kamariyhtyeelle sov. Pinja Nuñez
      • Viktor Ullman (1898–1944): Drei jiddische Lieder op.53 (1944) Osa I Berjoskele, kolmelle sellolle (sov. Pinja Nuñez)
      • Pinja Nuñez (1987): Sovituksia Jiddisin kielisistä kansanlauluista (2019) kamariyhtyeelle
      • Pinja Nuñez (1987): Alkusoitto Oopperakuolemista (2022) kahdelle sellolle ja sopraanolle
    • Esiintyjät:
      • Pinja Nuñez, sello
    • Eeva Oksala, viulu
    • Maria Puusaari, viulu
    • Riitta-Liisa Ristiluoma, alttoviulu
    • Tomas Nuñez, sello
    • Samuli Peltonen, sello
    • Kati Salovaara, kontrabasso
    • Malla Vivolin, huilu
    • Veera Myllyniemi, klarinetti
    • Tero Toivonen, käyrätorvi
    • Tuukka Vihtkari, fagotti
    • Kazutaka Morita, lyömäsoittimet
    • Salla Pynssi, piano
    • Olga Heikkilä, sopraano
  • Lausunto tutkinnon taiteellisesta osuudesta (Mieko Kanno)
  • Lausunto tutkielmasta (Tiina Karakorpi)
  • Keskustelu
  • Loppulausunnot
  • Yleisön kysymykset
  • Tilaisuuden päätös

Tutkintoon sisältyvä taiteellinen kokonaisuus: Konserttisarja Sodan ja rauhan kaikuja

Taiteelliseen tohtorintutkintooni kuuluvan konserttisarjan viisi konserttia lähestyivät taiteen yhteiskunnallisuutta viiden eri teeman kautta:

  1. Ääniä Neuvostoliitosta (2017)
  2. Sodan jaloissa – Sävellyksiä keskitysleireiltä (2019)
  3. Jospa tämä kaikki liittyy kaikkeen – Naiseuden näkökulma (2020)
  4. Pyhä yhteiskunta – Uskonnot ja hengellisyys musiikissa (2021)
  5. Taidekapina – Taiteen kautta välittyvät arvot (2022)

Näistä erityisesti kolmas konsertti, jossa käsittelin naisen asemaa länsimaisen taidemusiikin kontekstissa sekä viides konsertti, jossa pohdin länsimaisen taiteen tradition kautta välittyviä arvoja, antoivat minulle mahdollisuuden tutkia länsimaisen taidemusiikin yhteiskunnallisuutta omakohtaisesti ja oman taiteellisen toimintani kautta. Päädyin säveltämään sukupuolittuneesta häpeän tunteesta sooloselloteoksen Häpeä (2020); tilaamaan säveltäjä Max Savikankaalta sooloselloteoksen Taidekapina – Pitkät jatkot (2022), jossa sellistin lausumien repliikkien aiheena on vallan väärinkäyttö opetustilanteissa, kuten seksuaalinen häirintä ja nöyryyttävät opetusmetodit; säveltämään oopperakuolemia käsittelevän

Alkusoiton (2022) kahdelle sellolle ja sopraanolle inspiroituneena musiikkitieteilijä Susan McClaryn (1991) musiikinteoreettisesta analyysista, joka kuvaa musiikillista aktia sekä toteuttamaan naisen asemaa oopperatraditiossa pohtivan miniatyyrioopperan Piccolo Opera Burlesca (2022) yhdessä ohjaaja Siljamari Heikinheimon ja burleskitaiteilija Armi von Vepin kanssa. Esitys kyseenalaisti naishahmojen karikatyyristä kuvausta länsimaisen oopperataiteen historiassa yhdistämällä klassiset oopperakuolemat ja riisuutumisen taiteen. Mitä enemmän kiinnitin huomiota länsimaisen taidemusiikin käytäntöjen ja esityskulttuurin kautta välittyviin arvoihin ja sukupuolittuneisiin normeihin, sitä ahtaammalta minusta alkoi tuntua se muusikon ideaali, johon musiikin korkeakouluopintoni ja ammattimuusikon työelämä olivat minua muovanneet. Taiteellinen työni konserttisarjan parissa antoi siten inspiraation syventyä tutkimaan länsimaisen taidemusiikin sukupuolittuneita valtarakenteita myös tutkintooni kuuluvassa kirjallisessa tutkielmassa Onko sukupuolella väliä? Näkökulmia länsimaisen taidemusiikin tasa-arvokysymyksiin suomalaisessa musiikinalan korkeakoulutuksessa.

Konserttisarjan toteutukseen osallistui usean eri taiteen alan ammattilaisia, joista tässä yhteydessä mainittakoon säveltäjä Max Savikangas, toimittaja Sonja Saarikoski, taiteilija Jaana Kokko, näyttelijä Janne Reinikainen, burleskitaiteilija Armi Von Vep, ohjaaja Siljamari Heikinheimo, ohjaaja Anna Paavilainen, kameraohjaaja Perttu Inkilä sekä valosuunnittelija Jenni Pystynen.

Konserttisarjan tavoitteena on ollut laajentaa perinteistä sellorepertuaaria konserteissa kuultujen, Suomessa toistaiseksi tuntemattomien teosten, uuden sävellystilauksen sekä oman sovitus- ja sävellystyöni kautta ja tuoda konserttilavalle teemoja ja hahmoja, jotka eivät yleensä nouse perinteisen konsertti-instituution keskiöön. Toivon, että konserttisarjasta on välittynyt erilaisten yhteiskuntajärjestelmien kriittisen tarkastelun ohella myös kunnioitukseni inhimillisyyttä ja luovan työn voimaa kohtaan. Kustantajanani toimii tukholmalainen nuottikustantamo Edition Skellton. Tutkintokonserttieni ohjelmistoa kokoava levyjulkaisu Sodan ja rauhan kaikuja – Sovituksia ja sävellyksiä sellolle julkaistaan vuonna 2026 (Sibarecords/Naxos).

Tutkielman tiivistelmä

Kirjallisessa työssä Onko sukupuolella väliä? Näkökulmia länsimaisen taidemusiikin tasa-arvokysymyksiin suomalaisessa musiikinalan korkeakoulutuksessa tarkoituksenani on esiintuoda sukupuolittuneen epätasa-arvon rakentumista länsimaisen taidemusiikin koulutuksessa. Pyrin analysoimaan pedagogisia prosesseja, joiden kautta tuotetaan ja ylläpidetään sukupuolieroa ja sukupuolittuneita valtasuhteita.

Esitän kaksi katsausta musiikin korkeakoulutuksen sukupuolittuneisiin rakenteisiin: 

  1. Tarkastelen, miten sukupuolittunut epätasa-arvo ilmenee Sibelius-Akatemian jousten aineryhmän koulutuskäytännöissä, kuten taiteellisiin tasosuorituksiin kuuluvissa oppimateriaaleissa ja ohjelmistoluetteloissa sekä musiikin historian opetuksessa ja miten nämä käytännöt heijastavat länsimaisen taidemusiikin kentällä vallitsevia sukupuolittuneita rakenteita.
  2. Pyrin kuvaamaan, miten länsimaisen taidemusiikkikulttuurin sukupuolittunut epätasa-arvo on vaikuttanut omaan kokemukseeni, taiteelliseen ajatteluuni ja identiteettiini muusikkona.

Tutkielmani on taiteilijalähtöinen ja siten lähtökohtaisesti monimenetelmäinen ja itsereflektiivinen. Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat filosofi Lydia Goehrin (1992) teoria romantisoidun teoskäsityksen institutionalisoidusta keskeisyydestä länsimaisen taidemusiikin käytännöissä, filosofi Judith Butlerin (1990) teoria sukupuolen toistosta ja sosiologi Beverley Skeggsin (1997) teoriat sosiaalisen identiteetin muodostumisesta.

Esitän, että sukupuolisen epätasa-arvon ilmeneminen länsimaisen taidemusiikin koulutuksessa on rakenteellinen ongelma, joka tulisi tiedostaa opetussisältöjä laatiessa. Pedagogiset käytännöt kierrättävät stereotyyppisiä sukupuolisuuden määreitä, jotka välittävät usein hyvin normatiivista kuvaa sukupuolisuudesta ja (hetero)seksuaalisuudesta. Sibelius-Akatemian jousten aineryhmässä instrumenttiopetus keskittyy edelleen romantisoidun teoskäsitteen ja kanonisoitujen ”suurmiesten” säveltämien, standardisoitujen teosten ympärille.

Pinja Nuñez

Pinja Nuñez on monipuolinen muusikko ja sellisti, jonka repertuaari ulottuu klassisen ja romantiikan ajan traditionaalisesta ohjelmistosta kantaesityksiin sekä omiin sovituksiin ja sävellyksiin.

Nykymusiikkiin keskittyneen kamariyhtye Uusinnan jäsenenä Nuñez on soittanut vuodesta 2020. Lisäksi hän on mukana usean taiteen vapaalla kentällä toimivan konserttisarjan, kamarimusiikkifestivaalin ja kamarimusiikkikokoonpanon esitystoiminnassa.

Orkesterimuusikkona Nuñez on toiminut Tampere Filharmoniassa (2010), Suomen Kansallisoopperan orkesterissa (2010–2020, 2023), Stockholm Kungliga Filharmonikernissa (2015) Helsingin Kaupunginorkesterissa (2015–2016), Radion Sinfoniaorkesterissa (2017–2025) sekä Tapiola Sinfoniettassa (2022, 2023, 2024, 2025).

Vuodet 2020–2023 Nuñez toimi palkallisena tohtorikoulutettavana Sibelius-Akatemiassa. Jatkotutkintoprojektissaan hän käsittelee taiteen ja yhteiskunnan suhdetta ja vuorovaikutusta erityisesti esiintyvän taiteilijan näkökulmasta. Nuñezin taiteelliseen tohtorintutkintoon kuuluvan konserttisarjan tavoitteena on ollut laajentaa perinteistä sellorepertuaaria konserteissa kuultavien, Suomessa toistaiseksi tuntemattomien teosten, uuden sävellystilauksen sekä oman sovitus- ja sävellystyön kautta ja tuoda konserttilavalle teemoja ja hahmoja, jotka eivät yleensä nouse perinteisen konsertti-instituution keskiöön.

Nuñezin kustantajana toimii tukholmalainen nuottikustantamo Edition Skellton. Nuñezin sovitus- ja sävellystyötä esittelevä levyjulkaisu Sodan ja rauhan kaikuja – Sovituksia ja sävellyksiä sellolle julkaistaan vuonna 2026 (Sibarecords/Naxos).

Nuñezin taiteellista työskentelyä ovat viime vuosina tukeneet muun muassa Suomen Kulttuurirahasto, Paulon Säätiö, Sibelius-Akatemian Tukisäätiö, Taideyliopiston tohtorikoulutuksen ja ohjauksen tutkimusryhmä TTOR ja Sibelius-rahasto.

Lisätiedot

Pinja Nuñez
Puh. 0503662701
Sähköposti: pinja.martina@gmail.com