Jyrki Myllärinen: Uusi suomalainen kitaramusiikki

Tutkielma: Soittajan musiikkianalyyttinen näkökulma Jukka Tiensuun soolokitarateokseen Drang Taiteellinen osuus: Suomalainen kitaramusiikki 1970-luvulta ny

• Opintojen vastuullinen ohjaaja: Lauri Suurpää
• Taiteelliset osiot arvioinut lautakunta: Anu Lampela (puheenjohtaja), Mieko Kanno, Juan Antonio Muro (k. 2025), Hannu Pohjannoro, Jürgen Ruck.
• Tutkielman tarkastajat: Timo Korhonen, Samuli Tiikkaja

Tilaisuuden ohjelma

• Lectio praecursoria
  • Musiikkiesitys lektion aikana: Jukka Tiensuu: Drang (1998). Jyrki Myllärinen (kitara)
• Lausunto taiteellisesta opinnäytteestä: Anu Lampela
• Lausunto tutkielmasta: Samuli Tiikkaja ja Timo Korhonen
• Keskustelu
• Loppulausunnot
• Yleisön kysymykset

Kuvaus tutkintoon sisältyvästä taiteellisesta kokonaisuudesta

Taiteellisen tohtorintutkintoni keskiössä on uusi suomalainen kitaramusiikki. Viisi konserttia käsittävässä jatkotutkintokonserttisarjassa esitin Suomessa vuosien 1974–2024 välillä kitaralle sävellettyä soolo- ja kamarimusiikkia. Tilasin uusia teoksia viideltä suomalaiselta säveltäjältä, minkä lisäksi sävelsin viimeiseen jatkotutukintokonserttiini kitarakvarteton, jonka säveltäminen muodosti keskeisen osan jatkotutkintoprojektiani. Sävellystyöhön sain ohjausta Jukka Tiensuulta. Suomessa on 1900- ja 2000-luvuilla sävelletty paljon korkeimmatkin kansainväliset standardit täyttävää kitaramusiikkia, mistä koserttisarjani toimii hyvänä osoituksena. Minulle itselleni oli merkittävä elämys saada toteuttaa laaja kokonaisuus laadukasta suomalaista nykymusiikkia.

Jatkotutkintokonsertit

Jatkotutkintokonsertti 1: RAHINAA, KAHINAA, KOHINAA… – Kitara osana superinstrumenttia, joko kamarimusiikkisoittimena tai muita soinnillisia keinoja käyttämällä.

16.11.2015, Camerata

• Olli Koskelin: Tutte le Corde (1988-1990). Jyrki Myllärinen (kitara) + Riikka Siirala (tanssi)
• Timothy Page: Suite Cápsula (2007/2013): I la papa Caliente – II teseracto 1 – III allegro sentimental – IV teseracto 2 – V más caliente. Jyrki Myllärinen (kitara), Ismo Eskelinen (kitara)
• Perttu Haapanen: Prime Rain (2011/2015). Jyrki Myllärinen (kitara), Markus Hohti (sello), Saara Olarte (harppu), Olli-Pekka Martikainen (lyömäsoittimet), Riikka Siirala, tanssi
• Sami Klemola: Millcreek Jive Augmented (KE). Jyrki Myllärinen (kitara)
• Erik Bergman: Extase pour un guitariste (1999). Jyrki Myllärinen (kitara)

Jatkotutkintokonsertti 2: Modernismin aallonharjalla – Modernismin uusi tuleminen 1970-luvun Suomessa.

17.11.2016, Camerata

• Paavo Heininen (1938–2022): Touching Op. 40 (1978). Jyrki Myllärinen (kitara)
• Ville Raasakka: Personal possessions, esineille, kitaralle, vahvistukselle ja äänitiedostoille (KE). Jyrki Myllärinen (kitara)
• Usko Meriläinen: Simultus for Four (1979), Hanna Kinnunen (huilu), Olli-Pekka Tuomisalo (alttosaksofoni), Jyrki Myllärinen (kitara), Antti Suoranta (lyömäsoittimet)
• Lauri Kilpiö: Chants de joie, fureur et danger – Pòeme de jeux acoustiques II (KE). Jyrki Myllärinen (kitara)
• Magnus Lindberg: Linea d´Ombra (1981). Hanna Kinnunen (huilu), Olli-Pekka Tuomisalo (saksofoni), Jyrki Myllärinen (kitara), Antti Suoranta (lyömäsoittimet), Jutta Seppinen (kapellimestari)

Jatkotutkintokonsertti 3: Espressivo Assai – Kitara ekspressiivisen ilmaisun äärirajoilla

23.11.2017, Camerata

• Heinz-Juhani Hofmann: Hautnah (2010). Jyrki Myllärinen (kitara)
• Pehr Henrik Nordgren: Quintet for guitar and string quartet (2003). Jyrki Myllärinen (kitara), Maria Puusaari (viulu), Pasi Eerikäinen (viulu), Hanna Hohti (alttoviulu), Markus Hohti (sello)
• Jouni Hirvelä: Ballabile kitaralle ja elekrtoniikalle (KE). Jyrki Myllärinen (kitara)
• Erik Bergman: Janus Op. 92 (1980). Maria Puusaari (viulu), Jyrki Myllärinen (kitara)

Jatkotutkintokonsertti 4: Jukka Tiensuun kitarasävellyksiä 1970-luvulta vuoteen 2012

13.12.2018, Camerata

• Armotta (2012). Hanna Hohti (alttoviulu), Markus Hohti (sello), Jyrki Myllärinen (kitara)
• preLUDI, LUDI, postLUDI (1974). Jyrki Myllärinen (kitara)
• Sinistro (1977). Veli Kujala (harmonikka), Jyrki Myllärinen (kitara)
• Rubato (1975) – Teos mille tahansa yhtyeelle
• Drang (1998) Jyrki Myllärinen (kitara)
• Egregore (2011). Eija Kankaanranta (kantele), Jyrki Myllärinen (kitara), Veli Kujala (harmonikka), Jukka Tiensuu (piano)

Jatkotutkintokonsertti 5: Jyrki Myllärinen – uutta ja uudempaa kitaralla

20.4.2024 Sibelius-Akatemian konserttisali, Sibelius-Akatemian kitarafestivaali

• Magnus Lindberg: Mano a mano (2004). Jyrki Myllärinen (kitara)
• Veli-Matti Puumala: Hailin ´ Drams (1991): I Inquieto – II Comodo, semplice – III Fluido – IV Vivace – V Sostenuto. Jyrki Myllärinen (kitara)
• Tiina Myllärinen: Grotta azzurra (KE). Jyrki Myllärinen (kitara)
• Veli-Matti Puumala: Branching (KE). Jyrki Myllärinen (kitara)
• Jyrki Myllärinen: Circolo Virtuoso (2022). Ismo Eskelinen (kitara), Petri Kumela (kitara), Rody van Gemert (kitara), Jyrki Myllärinen (kitara)

Tutkielman tiivistelmä

Tutkielmani käsittelee Jukka Tiensuun vuonna 1998 säveltämää soolokitarateosta Drang. Lähestyn teosta esittäjän näkökulmasta, ja tutkimukseni tavoitteena on ymmärtää kappaleen muotoa kannattelevia mekanismeja mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimukseni analyyttisessä osiossa tutkin teoksen ymmärtämisen kannalta keskeisiä rakennetasoja: säveltaso-organisaatiota, motiivista ulottuvuutta, tekstuureita, musiikin rytmistä tasoa ja muodon jäsentymiseen kytkeytyviä ilmiöitä.

Ensimmäinen luku, johdanto, käsittelee tutkimukseni taustoja sekä omaa näkökulmaani teokseen.
Toisessa luvussa käsittelen tutkimukseni teoreettista viitekehystä. Musiikin kannatteleman semioottisen merkityksen analysoimisessa hyödynnän virtuaalista toimijuutta käsittelevää tutkimusta sekä kognitiivista metaforateoriaa. Drangin muodon jäsentymistä koskevassa analyysissäni hyödynnän musiikin segmentaatiota ja huippukohtaisuutta käsitteleviä teorioita. Abstraktin tason rakenteellisia kytköksiä kartoittaessani sovellan paikoitellen joukkoteorian käsitteistöä.

Kolmannessa luvussa siirrytään tutkimukseni analyyttiseen osioon, jonka aloitan tarkastelemalla teoksen dramaturgista kokonaiskaarrosta kannattelevan abstraktin idean merkitystä. Tämän jälkeen analysoin kappaleen alun ja lopun polarisoituneen vastakkainasettelun dramaturgista merkitystä. Neljäs luku käsittelee motiiviseksi perushahmoksi kutsumaani rytmistä elettä ja sen teoksessa kannattelemia funktioita sekä motiivisen perushahmon tekstuurisuuteen johtavaa kehityskaarta, jota lähestyn enteilevyydestä jälkikaiunomaisuuteen johtavan teoreettisen mallin valossa.

Viides luku käsittelee teoksen tekstuurista tasoa ja tekstuurien muotoa jäsentävää funktiota. Kuudennessa luvussa analysoin teoksen rytmisellä tasolla esiintyvää kehityskaarta ja sen merkitystä kokonaisdramaturgiassa. Seitsemäs luku käsittelee muodon jakautumista. Tässä luvussa esitän näkemykseni kokonaismuodon jakautumisesta suppeampiin muotoyksiköihin, taitteisiin. Taitejakoa koskevan tekstin yhteydessä esitän myös tulkintani teoksen kerronnallisesta kaarroksesta, jossa motiiviselle perushahmolle rakentuvat tekstuurit ja säveltoistolle perustuvat tekstuurit käyvät virtuaalista kamppailua musiikillisesta valta-asemasta ja lopullisesta voitosta. Kahdeksas luku on yhteenveto, jossa esittelen tutkimukseni johtopäätöksiä ja kerron, kuinka tutkielmani kytkeytyy jatkotutkintoprojektini muodostamaan kokonaisuuteen.

Lisätiedot

Jyrki Myllärinen
jyrkimyllarinen@uniarts.fi