Moderni klassikko -konserttisarja jatkuu toisella sarjallisuutta avaavalla konsertilla. Musiikkia visualisoidaan reaaliaikaisesti.

Bergman – Cage – Xenakis – Ferneyhough – Marcus

Sarjallisuus oli toisen maailmansodan jälkeinen ilmiö, jonka ideat kehitettiin paljolti Anton Webernin musiikkiin perustuen. Järjestämällä sävelet, voimakkuudet ja kestot sarjoiksi, pyrittiin luomaan ikään kuin uusi musiikillinen ”dna” ja täysin uusi tapa kokea ja säveltää musiikkia, mille sodan jälkeinen taiteellinen jälleenrakennus voisi perustua. Varsinainen täyssarjallisuus (pistesarjallisuus) oli melko lyhyt vaihe, josta siirryttiin nopeasti kohti muita menetelmiä kuten ryhmäsarjallisuus tai joukkosarjallisuus. Suuntauksen keskeisiä säveltäjiä olivat mm. Karl-Heinz Stockhausen, Pierre Boulez ja Luigi Nono.

Tiukka sarjallinen musiikin organisointi herätti lähes välittömästi reaktioita puolesta ja vastaan, kuten John Cagen täysin satunnaisuuteen perustuva musiikki tai Iannis Xenakiksen ”stokastinen”, tilastollisiin tapahtumiin perustuva musiikki. Politiikka oli monesti kiinteä osa säveltäjien identiteettiä. Monet säveltäjät olivat voimakkaan vasemmistolaisia, erityisesti Luigi Nono.

Ohjelma:
Bergman: Kolme fantasiaa, nro III
John Cage (1912–1992): Music of Changes (1951), otteita
Iannis Xenakis (1922–2001): Ikhoor (1978)
Brian Ferneyhough (1943–): Cassandra’s Dream Song (1970–1)
Bunita Marcus: The Rugmaker

Visualisointi:
Jarkko Hartikainen, musiikillinen asiantuntija/musiikkianalyysit
Lauri Järvenpää, graafikko
Valter Maasalo, asiantuntija
Olli Moilanen, musiikkiassistentti

Ohjelmointi:
Tulevaisuuden teknologioiden laitos, Turun yliopisto:
Marko Loponen ja Teemu Paukku, tutkimusavustajat
Tuomas Mäkilä, apulaisprofessori

Sarja toteutetaan Koneen säätiön, Suomen Kulttuurirahaston, Niilo Helanderin säätiön ja TAIKEn tuella.

Alkaen 11,5 € 23 € / 11,5 €

Kahvi ja avec?

Uusinta Ensemble

Kotisivut

Alkaen 23 € / 11,5 €

Kahvi ja avec?

Tilaa tarjoilut